Helmi ja Minttu : Ilon ja surun tammikuu

Vuosi on startannut mitä ihmeellisimmissä merkeissä...

Tammikuun 10 päivä käytiin Helmin kanssa Mikkelissä kisaamassa tokossa (varsin itsevarmoina... :D) ja tittidiii! Tuloksena Alo1 171p. sij 3/6 TK1!! Jeeee :))) Aikas upeeta:) kaikki ykköset on saatu pistein 169,5 - 171 - 172 :D hilkulle mut what ever, tässäkin kokeessa tapahtui kömmähdyksiä mitä en ois odottanu käyvän, esim paikkikseen menossa saku äärähti Helmille oikee kunnolla, paikkiksessa kun tulin luokse astun Helmin karvoille ja sehän pompsahti ylös ja jäävissä kun tulin sen luo niin se nous ylös eennen aikojaan ja karttoi ja väisti mua. :o Helmi on hyvin rutinoitunut koira ja nyt kun paria rutiinia rikottiin niin se myös näkyi suorituksessa selvästi, esim just seuraaminen oli ihan karmeeta sunnuntaikävekyä, harmi. :) :( Mutta juu, eka koulutustunnus mulle, joten aika huikea juttu, pääsin tekee tk1-kakunkin. :):):)

ihan meijän näkönen:):):)

Viikko kokeen jälkeen pakkasin kamat, Helmi lähti lomalle Artansille Toden kiusaks ja mä Ylläksen mahtaviin maisemiin viikoks. Niinpä niin, kaikki kiva taiskin mun osalta jäädä kivoihin maisemiin.. ja valkkarinkaatajaisiin... :) että se siitä "kauan odotetusta, iloisesta lomareissusta." eikä se reissusta palaaminen ja Helmin hakeminen mennyt niinkun elokuvissa. Sydäntä raastavaa! :( eli kaiken voi tiivistää neljään sanaan, Voi itku ja kurjuus! :):(

ihan jees:)

bäää!

vähän kuuraa:)

Hollandeeese

niiin söps

Helmi ja Totti:)

Viime viikolla Helmi kävikin terveystarkeissa, tiistaina tsekattiin silmät ja sydän, kummatkin ok! Keskiviikkona kuvattiin lonkat ja kyynärät, lonkat a tai b, kyynärät ok. Mutta polvet... :( Ell oli samalla niitä katsonut ja totesi niissä olevan löysyyttä, toisessa enemmän, toisessa vähemmän. :(( Tässä talvella ne tullaan vielä virallisesti tarkistamaan. Soitin vielä tällä viikolla et hetkonen mitens se menikään... Noh homma on nyt niin että agilityä saadaan kokeilla, miltä tuntuu ja näyttää, pitää vain muistaa kunnon lämmittelyt, muu raskaampi liikunta vähän niin ja näin, nyt hommataan pari hyvää nivelravinnetta ja tsekataan kesällä mikä on tilanne, eteneekö mitenkään vai. Käydään mahdollisesti myös fyssarilla. Fakta on vaan se että ainakaan missään agissa se ei tule koskaan kisaamaan ja tuskin kunnolla harrastamaan. :( Voi itku ja harmi sentäs, pahimpia painajaisia on oman koiran sairastuminen, tälläseen en ollut osannu kyllä yhtään varautua. :( kyllä harmittaa!

vähä jänskäs lääkäris

Juups kaikinpuolin, ei enään ikinä tälläistä kuukautta, tässä on ollut kaikkea muutakin ikävää ja harmia. :( Mut onneks on kevät tulossa ja tän viikkonen lintujen laulelu sitä jo enteileee ja tänään paistoi ihana aurinko:) (ja allekirjottaneel on _hyvä-viikko_ niin viitin moista ees mainita:D) Tokon uudet säännöt ne innostaa, jee:) Viime viikolla treeneissä otettiin liikkkurin kanssa kisanomanen avo ja saatiin patistukset mennä kisaamaan. Pariin kokeeseen helmiskuun lopulle koitin ilmottaa mutta oli täyttyny samantien! Toisaalta ärsyttää kokeiden nousseet hinnat, c'mon 30e on ihan viiminen niitti. Startti menee varmaan jonnee huhtikuulle, daam. Onneks meijän superaktiivinen seura pitääki tänä vuonna niin monta koetta et hohhoijjaa... =D Typerää kun varmast ennen elokuuta kokeissa on tunkua!