25.4.2015

In Memoriam Tusse



Ilometsän Aapo "Tusse"
14.8.2002-22.4.2015


Syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ole ei,
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
Hyvää matkaa pikkuinen,
täällä sinua ajattelen.

Keskiviikkona päättyi rakkaan Chipan elämä. Koiran, joka on minulle opettanut hirmusti koirista. Koira, joka vei minut koiraharrastuksien pariin ja joiden kautta tutustuin lukuisiin, ihaniin ihmisiin. Koira, joka aina kuunteli ja ymmärsi minua. Koira, jota sai aina halata ja rapsutella mielin määrin. Koira, jota ilman ei selkäni olisi parantunut. Koira, joka tuki minua, kun minulla oli henkisesti raskasta. Koira, joka oli samalla niin vihastuttava mutta silti niin ihastuttava. <3 Rakas perheenjäsen ja kaveri. <3

Chipan tilanne romahti tiistai-iltana. Äiti soitti minulle yhdentoista aikaan illalla että se oli jättänyt osan ruuasta syömättä, katse seisoo, pää nuokkuu, hengitys on raskasta ja se lösähti maahan. Keskiviikko aamuna sama juttu, laittoi viestiä että josko soittaisin sille lääkärin ja kävisin katsomassa miten se voi. Tiesin jo oireiden perusteella että tämä on Chipan viimeinen päivä ja aamulla surullisin mielin lähdin Helmin kanssa Mylsälle. Chipa oli tosi huonossa kunnossa ja se selvästi aavisti mitä käy... Se kerjäsi rapsutuksia ja oli läheisyyden kipeä mutta aivan loppu. Minä sitä silittelin ja rapsuttelin ja kertoilin sen elämästä pätkiä ja kerroin monesti kuinka tärkeä se on yms. Yritin viettää sen kanssa onnellista, viimeistä päivää. Välillä pelkäsin että se kuolee minun syliini, niin loppu se oli.  Kerran se yllättäen oksensi hirmu oksut jonka jälkeen se piristyi huimasti hetkessä, veti rallia ympäri taloa ja kerjäs ruokaa ja veti ne hotkien. Aloinkin epäillä että josko sillä onkin jokin myrkytys ollut... Oli lopulta aika oma ittensä. Noh se aamupäivä oli joka tapauksessa hirmu raskas, tiesin että nää on jäähyväiset. Jo sunnuntaina käydessä aavistin että se ei kauaa elä, sen katse kertoi sen, ikäänkuin se jäähyväisiä jättäisi. Lopulta viimeiset heipat, toivotin sille hyvää matkaa ja tsemppiä ja niin mun piti lähtä elämäni raskaimpaan iltavuoroon. Tajuttoman raskas paluumatka, kun piti Mylsän kautta mennä. En tajua miten selvisin sen työpäivän läpi, autoon astuessa vasta tuli romahdus.
Chipa ja Helmi vikana päivänä. Chipa oli niiin väsy. :(

Äiti vei Chipan lääkäriin kahden jälkeen. Lopulta kaikki tutkimukset kertoivat sillä olevan vatsassa jotain vierasesineitä, (ehkä kiviä) joku vatsan sairaus (mahdollisesti kasvain esim vatsalaukku oli selvästi suurempi) sekä selvä keuhkosyöpä. Lopulta äitini, Heidi sekä aivan ihanan AitoVetin henkilökunta päätyivät että Chipan pitkä ja raskas elämä tulee päätökseen. Chipa oli nukkunut levollisesti pois, vatsan sairaudesta kertoi se, että siltä oli tullut suusta runsaasti verta mitä ei kuulema normaalisti tapahtuisi. Chipa tuhkataan ja tuhkat haudataan myöhemmin mökille.

Chipa eli pitkän ja kunnioitettavan elämän. Sen hengen lähtö on ollut monen monta kertaa lähellä mutta niin se jaksoi vain porskuttaa. Sairas ja kivulias se oli vain ollut liian pitkään. Itse aloin joskus joulun tienoilla ihmetellä kuinka se alkoi torkahtelemaan ja kuinka se vain tuntui yht'äkkiä nukkuvan koko ajan ja oikein koisaavan (koisaus kertoikin keuhkosyövästä) mutta muita viitteitä ko. syöpään ei oikein ollut tai ei osattu ajatella.

Tänään kävin Mylsällä. Tyhjä talo ilman tuttua vinkumista, iloista hännän heiluttajaa, tassujen rapinaa. Tussen tavarat samoilla paikoillaan. Automaattisesti sitä meni täyttämään tyhjän vesikupin. Karmasevaa... Teki niin pahaa.:(

Suruselfie
Jännästi sitä aina tajuaa vasta kuoleman koittaessa, kuinka paljon toisesta oikeasti välittää. <3


Lepää rauhassa, rakas. <3

3.4.2015

Perheenlisäystä monin verroin :)

Maaliskuu ja ankea talvi alkaa ohitse.. ja se tietää myös hyviä uutisia:)

Alotetaampa menneestä... Tokotreeneissä oli pitkä tauko koska a) juoksut b) not intrested. Tai juu, tokon treenaus meidän seurassa olis varsin mukavaa jos, jos, jos ja jos! Hyvät, ohjatut treenit?
Hiljasta on siis ollut.:)

Perjantai 13. päivä ja Helmi keksi heittää talviturkin:) Kotiintuomisina tuli
turkillinen takiaisia:)

Avoimen tokokoeura korkattiin viime sunnuntaina Valkealassa. Tuomarina oli Laisi. Päivä alkoi varsin hyvin, Helmi oli jo kotona fiiliksellä jeejeee tänään taitaa olla tokokoe.:):) Hallille kun tultiin, heitin sen kanssa hallien ympäri lenkin ja se oli huippu vireessä! Heitin koiran autoon ja menin ilmoamaan... kunnes huomasin että kisakirja on kotona!!!##¤#%¤%¤"!!!!!!  Ajattelin et jos leikin formulakuskia niin kerkeäisin sen hakemaan. Menin autolle... ja voi hemmetti... Rumiluksen rengas oli umpi luto!! "##¤%%¤#""#¤#¤""¤#¤%%%%#¤ärrrrr1!!!! Siinä meni tovi setviessä et mitäs nyt teen. Noh arvasin sit myös et se koemenestys meni siinä ja niinhän se meni. Otin Helmin autosta ja sehän lamaantukin sitten täysin vaik kui yritin hymynaamaa näyttää, niin Tunteiden Tulkki Helmi tuumas et ku kert marikaa ärsytttää niin Helmiäkin ärsyttää eheheee :)

Pisteet..
  • Paikalla makaaminen: 9 (kääntyili)
  • Seuraaminen: 6 (ihan karrrrrmeeeta laaaahaamista ei luoja, ite oisin antanu hylsyn:D)
  • Maahanmeno: 9 (ihan ok vissii)
  • Luoksetulo: 6,5?? (muuten tosi hieno, napakka pysäytys ja tuomariki kehu, ainut et tarvi kaks luoksetulo käskyä, silti 6,5?)
  • Seisominen: 9,5 (ihan hieno vissiit!)
  • Noutaminen: 8 (ihan kiva, jäi liian taakse kapulan kanssa jolloin jouduin kumartumaan pitkälle)
  • Kaukot: 0 (tarvi ekaan siirtymään 5 käskyä!! Loput olikin tosi hienoja ja napakoita ja tuomari sanoki et ois muuten antanu varmaan ysin pintaan!)
  • Estehyppy: 9 (ihan kiva)
  • Kokonaisuus: 7 (ihan oikeutetust :D!)
  • Yhteensä 136,5 p.
Suhteessa mitä tapahtuikaan ooon ihan tyytyväinen! Uudet jutut, nouto, kaukot ja luoksari meni suhteessa kivasti! Kysyin tuomarilta että kumpaa noutotapaa suosittelis meille ja sano et tuo eteen tuominen on kyllä parempi epävarmalle ja heikon puruotteen omaavalle koiralle. Nyt kaukoja pitäis treenata mahd paljon häiriössä, huomasin jo sen korvien asennosta että ne jos mitkä menee vituralleen. :D Kiva koe, tykkäsin taas tuomarista ja antoikin tällä kertaa reilusti rakentavaa palautetta. Liikkurikin oli tosi kiva, selkeä ja pilke silmäkulmassa! :)

Semmoista... Mitäs sitä ennen...

Lemmikkikatras kasvoi roimasti kun sain hommattua yllättäen kauan haaveilemani akvaarion. Joskin sen kalasto on lähes kokonaan jo vaihtunut kertaalleen kun pienet neontetrat sairastui pilkkutautiin ja kuoli pois, saman kohtalon koki seepraleväkotilo. Viime viikolla tuli uudet fisut kera kirsikkabarbi pariskunnan. Vihdoin alkaa muistuttaa valmista ja olla itselle mielekkään näkönen, muutama koriste huitelee vielä jossain päin maailmaa (thanks eBay ja hhhalvat hinnat.) Mutta ei mulla ei oikein ole silmää sisustaa tota yhtään.:) Silti varsin mielenkiintoista, välillä vierähtää pitkä tovi seuraillessa akvan elämää.:) Upein (ja kallein :)) sisustuselementti mistä on voinukkaa haaveilla:) Kaikki ongelmat ollaan tietysti koettu ja ne jatkuu yhä! :)


Partamonni "Luikku"

Pilkkutautisia neontetroja

Raukka:(

Akvaarion kunkku, taistelukala "Jorrma" :)

Kirsikkabarbipariskunta "Barbie & Ken" :)

Partamonni "Pläski" :)

Seepraleväkotilo "Seepra" :)
Kokonaisuus tällä hetkellä :)

Kevään paras uutinen onkin se että perheemme lisääntyy toukokuussa! :) Toukokuun puolen välin tienoilla meille muuttaa kaukaa pohojammaalta Storywood kennelistä pieni keeshond vauva! :):) aivan mieletöntä jeee!!:)) Jo kesällä huomasin että tälle yhdistelmälle suunnitellaan pentusia ja olin että wauuu tuolta mä haluan itelleni pentusen! Kesän astutus ei onnistunut mutta loppu vuoden astutus onnasi ja niin potkas onni muakin ja minut valittiin yhdeksi pennun saajaksi lukuisten kyselijöiden joukosta! :))  ihan uskomatonta! :) Pennut syntyivät siis 14.3. Vauva tulee siis yhdistelmästä

C.I.B FI & SE & EE MVA MV-14 JV-12 Tuscan Love Story "Solo" 

POHJ & FI & SE & NO MVA Neradmik Miss Mistletoe "Misty"
Isä Solo (s.2011) on Italian tuonti. Sololla on upea näyttelytausta, (mielestäni) upeimpana saavutuksena Maailman voittaja näyttelyn ROP! :)) Solon kanssa harrastetaan agilityä ja mejää ja sillä on oikeus avoimeen luokkaan. Solo sekä Solon suvut on tutkittu varsin kivasti terveiksi. Solo on myös MH-kuvattu kivoin tuloksin mitä nyt osaan ymmärtää.:)
Emä Misty (s.2011) on Englannin tuonti. Mistylläkin on upea näyttelytausta. :) Sillä onkin omaan silmääni ihana vaalea turkki. Mistyn kanssa harrastetaan myös agilityä. Mejässä sillä on yksi 1.tulos eli kahta ykköstä vaille jäljestysvalio! :) Misty on myös MH-kuvattu ja suvut tutkittu varsin terveiksi.:)

Eli aivan älyttömän mielettömästä yhdistelmästä on kyse. :) Aivan superina siis on että kummatkin vanhemmat ovat kasvattajien omia. Kennel on aivan ihastuttava, jo kotisivut ekan kerran klikattuani joskus viime vuonna olin ihan äimän käkenä, hehe. :) Lähinnä pitkän matkan ja rajallisten viikonloppujen takia en kumminkaan lähde pentuja katsomaan vaan luotan kasvattajiin ja he valitsevatkin minulle omaan tarkoitukseeni parhaimman pennun. :) Mutta parin viikon päästä lähdenkin kessujen erkkariin katsomaan Soloa. :)



Pentusen kanssa olisi tarkoitus harrastaa tietysti niin tokoa, agilityä kuin näyttelyitäkin. On ainakin lupausta niihin. :) Ja tietysti ehdottomasti päästävä kokeilemaan mejää, josko hakeutuisi johonkin kurssille/ ryhmään. Kaverikoirajutut kiinnostaa myös ja jos vaikka sitä rallytokoakin. Pentunen pääsee harrastamaan myös Keeshondeille ominaista lajia, veneilyä. ;) Pitkiä viikkoja siis vielä edessä odotellen tulokasta. :) Nimi on aikalailla jo päätetty mutta pysykööt salassa:)Tarvikkeita on tullut kateltua ja varmaan jostain jo joku päivä tarttuu mukaan hihnaa ja pantaa:) Sitten olisi pedit.. Pitäis samalla hommata Helmillekkin ja olis sitten sisustukseen sopivat, alkaa Hemmun voittopeti olla (lähinnä pesukoneen vuoksi) aika heikossa hapessa. Ruokakupit, tietyst samanlaiset.:) Turkin hoito tarvikkeet onneks jo löytyykin. Kevythäkki olis tarkotus hommata, Peten uus mintunvihreä vois olla aika kiva.. Helmillä kun on saman lafkan pinkki. :) Isoin satsaus onkin autohäkit. Eri juttu onkin vielä että onko mulla toukokuussa vielä rumilus vai ei, epäilen että on. :-) Katsarisetä tykkäs ja lykkäs pitkän vikalistan meinaan, hohhoijjaa...:D  (Kannatti käydä katsaril perjantain 13. päivä!) Ja ihanniinkun mä nyt aikaansaisin, koko syksy oli aikaa, mitä tekikään Marika... :D

Miksi sitten keeshond... Kessuihin ihastuin pari vuotta sitten messarissa, kun tokon mm-karsintakokeessa oli aivan ihana, iloinen keeshond. Sitten alkoi armoton tiedon pläräys ja päätinkin että tuommoinen saa tulla meille joskus 2014-2015. Keeshondeissa kiehtoo niiden iloisuus, huumorintajuisuus ja etenkin miellyttämisen halu ja aito tahto oppia ja tehdä. Kessu on myös sopivan kokoinen ja kivan näköinen. Helmi on sopivassa iässä ja kaipaa kaveria ja ne varmastikin tulevat hyvin juttuun keskenään. :)




Pentusen takia on tullut funtsittua vähän että mitä sen kanssa voisi tehdä toisin kuin Helmin ollessa pentu... Ja missä Helmin kanssa vois tsempata yhä! Perusasento opetellaan kunnolla! Eihän Helmi vieläkään sitä osaa vaan kutakuinkin arpoo mikäs asento marikalle täl kertaa kelpais. :D Seuraaminen teknisesti paremmaksi, ohjaajalle enemmän varmuutta. Lyhyempiä lenkkejä. Ainakin näin:)

Kevään riemua:)

Semmoista ihanaaa... :)) Kevät on muutosten aikaa ja niimpä yllättäen mulla vaihtuikin vihdoinkin työpaikka, jee! :) Se tarkoittanee tällä saralla sitä että hukit painottuu aikalailla illoille mutta myös viikonlopuille ja kun pari kolme vuotta on saanu suunnitella aika vapaasti mitä tekee niin nyt ei voikkaan joka ilta ja vkl voi huidella omis menoissa. Niimpä munkin oli karsittava hienoja koe- ja näyttelysuunnitelmia. 

Tokon osalta vaihoin vähän aikaa sitten suunnitelmaa.. Kisataan yks tai kaks avo ykköstä vanhoilla säännöillä ja sit syksymmällä uusilla avon säännöillä loput, startti ehkä lappalaisten erkkarissa lokakuussa. Koska Helmi on vasta kohta kolme ja siinä pirun voittajassa voikin sit viettää seuraavat 7 vuotta, kert tämmönen mahollisuus on ja uus avo on ihan kiva. :) Seuraavaks kisataan ehkä joskus toukokuussa jos johonkin kokeeseen päästään.

Mitäs mäyrikselle kuuluu.. Ollaan oltu nyt muutaman kerran sitä hoitamassa ja koht pitäs taas mennä kun äireel on alkanu reissailee. Mäyriksen tahti on hidastunut entisestään ja muutamassa kuukaudessa muutos on aika selvä, kun se nukkuu pääosin koko ajan, oikein koisaa. Näkö ja etenkin kuulo on heikentyny tosi paljon, vieressä saa olla ja kovalla äänellä puhua. Sen lisäksi sille oli ilmestyny epämääräsiä mustia luomia ympyrän muotoon jossa on keskipiste + pari röpelöistä. Muuten ihan pirtsakka vanha vaari (elokuussa 13) mutta huoh oikeasti... Nivelrikkonen e-lonkkanen vielä. "mutta kun se on niiiiin pirteee ja ihanajajajaja" voi luoja.





eBaysta tuli tehtyä loisto löytö, Hurtan "agi"liivi 52euroa, suoraan Japanista tilattuna ja toimitus kuudessa päivässä! :) Suomessa ovh. n. 100e. Meitsi kiittää.:) Tusse tuhos taas entisen, josko tää kolmas kerta toden sanois? :) Pari naksuakin tuli tilattua, hintaa niille tuli 18snt. :)




Pari viikkoa sitten soitin poliisit kun rappukäytävään oli eksynyt tuntematon koira ja se oli huutanut siinä pari tuntia. Noh lyhyesti virsi kaunis siitä tarinasta mutta poliisitkin totes että on koiraa selvästi taidettu lyödä kun se esim. meinas päälle tulla kun vähänkin kättä nosti. Huoh seuraavana päivänä se oli nähtävästi annettu takaisin - ja sen myös kuulin. Oikeasti jotkut vois sen koiran sijasta hommata vaiks pehmolelun, alakerras ois yks toinen dorka kans.

 


Noh täs oli vaihteeks vähä tarinaa... jos palais vaiks blogin pariin ens kesään. :D