Vilma

En voi olla lisäämättä muistotekstiä tänään pois nukkuneen Vilman muistolle <3 Vilma (ja Turo) on ollu mulle aina ihan ykkösiä. Vilma oli vaan jotenkin niin super ihana, siitä se lähti, into lappareihin. Ilman Vilmaa, ei olis varmasti Helmiäkään mulla.
Maailman ihanin mummo-koira. <3.
Aamuinen uutinen oli niin.. musertava. :(

Nuku rauhassa, Vilma. <3

No Minttu ! :)

Minttu tulla tupsahti tähän pesueeseen toisen koiran virkaa toimittamaan sunnuntaina 17.5. :) Lähettiin Elinan kanssa  kaheksan maissa kohti Kauhavaa. Navigaattori antoi kolme eri reittivaihtoehtoa joissa ei ollut kuin pieniä aika- ja matkaeroja joten valitsimpa sit keskimmäisen... Joka olikin sitten yhtä pikkurallitiereittiä pitkin Suomen maita ja mantuja. :D Ei siinä, hauskaa ja mielenkiiiintoista.. ja ihan nätisti kaasua käyttäen kun tuskin moisilla teillä olis poliiseja tullut vastaan, ehkä kyläpollareita juu. :D Perillä oltiin parin tauon jälkeen minuutilleen kahdelta, sanoin Pirrelle että ollaan siellä ehkä yhden - kahden välillä. :D
Paperit kuosiin, viime hetken tsekkaukset, kyselyt yms ja treenaus kessun turkilla. :D Heipat ja ei muuta kuin Minttu matkaan kohti uutta elämää.:)
Ellu ajoi takastulomatkan ja mä olin koirien kans takana. Tällä kertaa valittiin varsin yksinkertainen reitti Jyväskylän kautta. Tosi nätisti Minttu nukkui melkein koko matkan. :) Kymmenen jälkeen oltiin kotosalla ja rohkeasti pentu tutki heti uusia paikkoja, kulki nätisti hihnassa yms. :) Ekana yönä ei vinkunut yhtään, herätti vain puol viideltä et "NYT LEIKITÄÄÄÄN!!" :)))

isi kessu Solo :)

Helmi alotti heti rajut tutustumisleikit:D

ihanat kasvattajat Pirre & Matti :)

kotimatkalla:)

paussin paikka

uudest kotoahan löytyykin kaikenlaisii herkkuja:)

Mulla alkoi sen viikon lauantaina kesän ainut kesäloma (äitiysloma) joka loppui seuraavana torstaina. :) Saatiin pennun kanssa viettää siis neljä päivää kotosalla tutustuen kaikkeen, ihan kiva. :) Arki alkoi ihan nätisti sujua, Minttu osoitti heti kessuille kuuluvan nopean oppimisen ja oppikin jo ekana päivänä esim oman nimensä ja "ei" käskyn. :) Muuhun ei olla oikeastaan edes vielä panostettu.. Mä päätin et en tällä kertaa ota yhtään mitään stressiä kuinka nopeasti opitaan ja mitä niinkun Helmin kanssa aikoinaan (blogitekstit oli rumaa luettavaa.) En ihmettelis yhtään ettei se osais heinäkuuhun mennessä kun pari juttua ja se riittää mulle, jotenkin tosi vapauttavaa... :D Onneks ei oo ees tokotreenejä niin ei tarvi stressaa et pitäs siel osata jo vaikka mitä! :D Tähän mennessä se on oppinu tosiaan ei- käskyn, oman nimen ja ties millä muulla nimellä tulemaan luokse, luoksetuloja eri paikoista, välillä vaan ei kuule millään malttais. :D Istu käsky ja maahan menokin on jo ihan kiva. HILJAA olemista, naapurit ei kauheasti arvosta et tääl huudetaan yheltä yöllä.:D Tähtäys sanomalehdelle välillä, välillä ei mutta hiffaa että ulos tehdään tarpeet ja meneekin ovelle monesti mutta jos en ole heti viemässä ulos, tulee ne siihen ovelle. Mutta tosi hienossa vaiheessa (vrt. Helmi jolla meni sisäsiisteydessä yli puol vuotta. :D) Naksulle on altistettu ja joskus jos sillä sitten koittais jotain opettaa. :) Vapaana olemista pihoilla ja metsissä.

Kaikkea se Helmi raukka kestääkin:D

Lomaviikolla käytiin Kouvolan torilla ja keskustassa ihmisvilinää ihmettelemässä. Torilla kertyi pariinkin otteeseen jonoa silittelemään pientä nallekarhua, olipa hauskaa. :D Reippaasti pikku-Titi käyttäytyi. :) Poikettiin myös parissa eläinkaupassa ja mistimurrissa myyjä tulikin räpsäsemään kuvan joka päätyi niiden Facebook- sivulle. Samaan aikaan siellä oli myös kissa nimeltä Ville niin eheheee kun kaikilla oli hauskaa kun kylässä oli Minttu sekä Ville. :D Torstaina käytiin Mylsällä esittäytymässä kotopuolessa sekä Artolla (ja Arton auttavan olkapään luona:)) tutustumassa hurjiin. :) Sieltä mentiin vielä illan agility-treeneihin Valkealaan jossa pentu poikkes tietysti hurmaamassa ihmisiä. :)

Mistimurrissa (c) M&M

Mintusta tulee vielä kyllä hieno (kunhan mä jaksan vaan panostaa.:D) Hirmu kiva ja hurmaava, nopea oppimaan jne. Ja hirmu itsepäinen kaveri huhheijjaa. :D Ja Mintulta jos keneltä löytyy huumorintajua hehehee! Pieni, villi pentu, joka kasvaa huljaa vauhtia.:) Noutaa leluja ja tuo takasin monesti! Helmin kanssa tulee hyvin toimeen, Helmi on ihan Mintun idoli, tekee kaikkea mitä Helmi tekee (lenkeillä tosi raivostuttavaa.:D) Hyvin Helmi kestää, vähän liikaakin kun ei se oikein viiti pentua pistää kuriin. Ja Helmi tykkää myös pennusta, kivaa kun on leikkikaveri. :) Ja se ei ooo vieläkäään tuhonnu muuta kuin sanomalehtiä ja mun huonees olleit pahvilaatikoita! :)

Loman jälkeen koitti 8 iltavuoron putki, (ja viime la viel agikisoissa töissä ensin) ja olin viel koko viikon varsin flunssanen (ja täl viikol on nähtäväst angstitauti:)), lauantai meni jos jossain juhlissa ja kotiduttua tuli kolmelta yöllä, koirat oli välissä hoidossakin. Koirat sai tyytyä ihan lyhyisiin lenkkeihin ja aamupäivät meni mun osalt pääosin nukkuessa, onneks niillä oli toisensa ja leikki luisti. :)  Helmi lähti lauantaina meidän äiskän seuraks muutamaks päiväks ja kotiutui tänään, saatiin olla Mintun vähän kans kaksin joskin mitään hyötyä siitä ei hirmusti ollut, ehkä pikemminkin kummatkin kärsi mutta moiseen on pakko tottua, parempi nyt kuin myöhemmin!

innokas uimari ja veteen tutustuja:)

kyllä uitetut koirat on vaan aina yhtä hauskan näkösiä:D

Helmin kanssa käytiin la 16.5 Kotkassa tokokokeessa. Tuomarina oli T. Varis ja tittidii, tuloksilla ei juhlittu tälläkään kertaa. :):):) saatiin meinaan meidän huonoimmat pisteet ikinä, huimat 117p. ja vika sijoitus! :):) Tällä kertaa meininki oli taas ihan eri kuin aiemmassa kokeessa, Helmi päätti toimittaa sitä viihdyttäjäkoiran virkaa tällä kertaa ja keksi ties mitä metkuja, oikein nautti kun sai pelleillä ja ihmiset nauramaan. :D Niinpä niin, millainen omistaja niin sellainen koira. :) Pari liikettä meni nollille. Minkä taas huomasin niin se herpaantui kaikesta häiriöstä, kaksoiskäskyjä tuli moisen takia monia. Eli häiriötreeeeeniääää. Mut hitsi meillä vaan oli hauskaa ja kaikki oli ilosia ja sillei jeeee kivaaaa (aurinko paisto ja oli lämmin :D) Noh nyt ei ole edes kokeita tiedossa enkä oo ees jaksanu, kas kumma, treenata mitään vähään aikaan että juu.

Lomaviikolla käytiin agitreeneissä Valkealassa, Maarit oli koutsina ja treenit oli ihan superkivat! :) Rata oli kivaa, helppoa rallattelua. Ja Helmi muistaa kaikkea mutta Marika ei, kontaktit oli ihan superrrrhienot, ai että! :) Pikkuhiljaa hyvä tulee!

Helmi nauttii :)

Minttu, Mintsa, Mintek

Onnellinen!

Ensimmäiseks huippu-uutinen, Helmin polvet onkin ihan priimaa! <3 Tutkittiin ne viime viikolla ja eipä niissä sittenkään mitään ollut.. epäily oli johtunutkin narkoosissa tapahtuneen nivelten löystymisen vuoksi.. :) jeejee! Silkkaa sattumaa mutta seuraavana päivänä sain viestiä KSSK:lta että nyt teille olis paikka agiryhmässä, jeejee! :) Treenit alkoivatkin eilen, hommaa riittää, varsinkin ohjaaja on ihan hukassa että hohhoijjaa ja Helmi oli ihan umpi hämillään kun jotain agiesteitä onkin hänen toko-hallissa että mitäs jos otettaiskin vaik seuraamisia ja luoksareita...:) Kyllä se siitä, loppua kohden muita katellessa neiti oli et josko hän meniskin nyt... oiskos hänen vuoro sit nyt..? Tilannehan on siis se että koira muistaa esteet ja ehkä jotain kuvioitakin mutta ohjaaja ei muista mitään! :) Työsarkaa riittää... :) Mutta kyllä onni on terve koira! :)

Hemmu tokoilee Tarja tädin valvovan
silmän alla!

Ollaan vietetty tietysti vähän specialimpaa viikkoa kun kerta kahden kesken ollaan vielä. Äitienpäivänä oltiin mökillä perheen kera. Helmi nautti suunnattomasti kun sai juosta vapaana, uida, herkutella ja olla paapottavana. :) Tutun tuhkat laskettiin samalla reissulla Suomenniemen multiin. Tiistaina oltiin tietysti tokotreeneissä, torstaina poikettiin ohimennen Prisman mätsärissä joskin jätettiin esiintymiset muiden harteille. :) Torstaina oli agitreenit, lauantaina olis toko-koe Kotkassa jota varten ei olla treenattu kertaakaan, niin, ne lahjattomathan ne treenaa, huoh. :):) Sunnuntaina lähetäänkin Pohjammaalle. :) Treenien osalta pitää taas vähän funtsia, mihin panostaa ja mihin ei, kun ei voi joka ilta olla jossain. Kesäkuun loppuun asti menee vähän pompotteluksi agin ja tokon osalta, tokossakin kun olis nyt se että penturyhmä alkaa kuudelta.. Onneks tulee kesätauko jo kohta niin ei tarvi stressaaa.:D

Helmin potentiaalisin sulhoehdokas,
Airedalenterrieri Rölli, 3v. :):)

Onnellisen näköisiä koiria.:)

Tässä otoksia älykkään näköisestä lapinkoirasta :)

Sunnuntaina elämä muuttuukin kun lähdetään Elinan ja Helmin kanssa hakemaan Kauhavalta meille uusi perheenjäsen. :) Tulevaisuuden lupaus kantaa virallista nimeä "Storywood Midsummer Night" ja kutsumanimeä "Minttu." :) :)

Kyllä on jänskää. :) Mua kyllä vaan aina uudet elämänmuutokset pistää viime päivinä ahistamaan ja stressaamaan, vaikka ois kuinka iloisesta asiasta kyse, varsinkin kun niitä on viimeisen puolentoista vuoden sisällä tullut paljon. Muutos perusturvalliseen normi arkeen. Noh kyllä se taas siitä. :D

Viime aikoina on joidenkin koirattomien ihmisten kanssa tullut puhetta miten koiraharrastukset maksaa, kuinka paljon niihin menee aikaa yms ja miten voinkaan käyttää nelinumeroisen summan johonkin koiraan kun sillä rahalla voisi hyvin iloisesti vaihtaa myös esim autoa. :):) Tää on aina yhtä mielenkiintoinen puheenaihe mutta kukin taaplaa tavallaan. :) Aika helppo päätös oli, käytänkö ko. summan tosiaan autoon, joka on käyttökelvoton muutamassa vuodessa (mun käsittelyssä) ja jonka arvo laskee ja sen jos minkä ylläpito maksaa (ehkä vähemmän ku mondeon mut anyways) ja josta on iloa vain ajoissa vai käytänkö rahat koiraan, josta on iloa 24/7, jolla on vaikutusta henkiseen sekä fyysiseen terveyteen ja jonka ylläpitokin maksaa vähemmän kuin auton tai mun mielestä edes kissan... :DD Mondeo saakin viikonlopun aikana noin tuhat kilometriä lisää vain koirien  takia ja mitä se tekeekään rahassa...:D noh elämä on valintoja täynnä! Kuinka paljon elämä oliskaan helpompaa ilman rahaa, on sitä sitten paljon, liikaa tai liian vähän tai ei olleenkaan. Tiedän nääs tasan, mistä puhun. :)

In Memoriam Tusse

Ilometsän Aapo "Tusse"

14.8.2002-22.4.2015

Syttyi taivaalle uusi tähti,

koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.

Nyt saat juosta lailla tuulen

vihreillä niityillä ajattomuuden.

Tuskaa, kipua, surua ole ei,

uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.

Hyvää matkaa pikkuinen,

täällä sinua ajattelen.

Keskiviikkona päättyi rakkaan Chipan elämä. Koiran, joka on minulle opettanut hirmusti koirista. Koira, joka vei minut koiraharrastuksien pariin ja joiden kautta tutustuin lukuisiin, ihaniin ihmisiin. Koira, joka aina kuunteli ja ymmärsi minua. Koira, jota sai aina halata ja rapsutella mielin määrin. Koira, jota ilman ei selkäni olisi parantunut. Koira, joka tuki minua, kun minulla oli henkisesti raskasta. Koira, joka oli samalla niin vihastuttava mutta silti niin ihastuttava. <3 Rakas perheenjäsen ja kaveri. <3

Chipan tilanne romahti tiistai-iltana. Äiti soitti minulle yhdentoista aikaan illalla että se oli jättänyt osan ruuasta syömättä, katse seisoo, pää nuokkuu, hengitys on raskasta ja se lösähti maahan. Keskiviikko aamuna sama juttu, laittoi viestiä että josko soittaisin sille lääkärin ja kävisin katsomassa miten se voi. Tiesin jo oireiden perusteella että tämä on Chipan viimeinen päivä ja aamulla surullisin mielin lähdin Helmin kanssa Mylsälle. Chipa oli tosi huonossa kunnossa ja se selvästi aavisti mitä käy... Se kerjäsi rapsutuksia ja oli läheisyyden kipeä mutta aivan loppu. Minä sitä silittelin ja rapsuttelin ja kertoilin sen elämästä pätkiä ja kerroin monesti kuinka tärkeä se on yms. Yritin viettää sen kanssa onnellista, viimeistä päivää. Välillä pelkäsin että se kuolee minun syliini, niin loppu se oli.  Kerran se yllättäen oksensi hirmu oksut jonka jälkeen se piristyi huimasti hetkessä, veti rallia ympäri taloa ja kerjäs ruokaa ja veti ne hotkien. Aloinkin epäillä että josko sillä onkin jokin myrkytys ollut... Oli lopulta aika oma ittensä. Noh se aamupäivä oli joka tapauksessa hirmu raskas, tiesin että nää on jäähyväiset. Jo sunnuntaina käydessä aavistin että se ei kauaa elä, sen katse kertoi sen, ikäänkuin se jäähyväisiä jättäisi. Lopulta viimeiset heipat, toivotin sille hyvää matkaa ja tsemppiä ja niin mun piti lähtä elämäni raskaimpaan iltavuoroon. Tajuttoman raskas paluumatka, kun piti Mylsän kautta mennä. En tajua miten selvisin sen työpäivän läpi, autoon astuessa vasta tuli romahdus.

Chipa ja Helmi vikana päivänä. Chipa oli niiin väsy. :(

Äiti vei Chipan lääkäriin kahden jälkeen. Lopulta kaikki tutkimukset kertoivat sillä olevan vatsassa jotain vierasesineitä, (ehkä kiviä) joku vatsan sairaus (mahdollisesti kasvain esim vatsalaukku oli selvästi suurempi) sekä selvä keuhkosyöpä. Lopulta äitini, Heidi sekä aivan ihanan AitoVetin henkilökunta päätyivät että Chipan pitkä ja raskas elämä tulee päätökseen. Chipa oli nukkunut levollisesti pois, vatsan sairaudesta kertoi se, että siltä oli tullut suusta runsaasti verta mitä ei kuulema normaalisti tapahtuisi. Chipa tuhkataan ja tuhkat haudataan myöhemmin mökille.

Chipa eli pitkän ja kunnioitettavan elämän. Sen hengen lähtö on ollut monen monta kertaa lähellä mutta niin se jaksoi vain porskuttaa. Sairas ja kivulias se oli vain ollut liian pitkään. Itse aloin joskus joulun tienoilla ihmetellä kuinka se alkoi torkahtelemaan ja kuinka se vain tuntui yht'äkkiä nukkuvan koko ajan ja oikein koisaavan (koisaus kertoikin keuhkosyövästä) mutta muita viitteitä ko. syöpään ei oikein ollut tai ei osattu ajatella.

Tänään kävin Mylsällä. Tyhjä talo ilman tuttua vinkumista, iloista hännän heiluttajaa, tassujen rapinaa. Tussen tavarat samoilla paikoillaan. Automaattisesti sitä meni täyttämään tyhjän vesikupin. Karmasevaa... Teki niin pahaa.:(

Suruselfie

Jännästi sitä aina tajuaa vasta kuoleman koittaessa, kuinka paljon toisesta oikeasti välittää. <3

Lepää rauhassa, rakas. <3

Perheenlisäystä monin verroin :)

Maaliskuu ja ankea talvi alkaa ohitse.. ja se tietää myös hyviä uutisia:)

Alotetaampa menneestä... Tokotreeneissä oli pitkä tauko koska a) juoksut b) not intrested. Tai juu, tokon treenaus meidän seurassa olis varsin mukavaa jos, jos, jos ja jos! Hyvät, ohjatut treenit?
Hiljasta on siis ollut.:)

Perjantai 13. päivä ja Helmi keksi heittää talviturkin:) Kotiintuomisina tuli
turkillinen takiaisia:)

Avoimen tokokoeura korkattiin viime sunnuntaina Valkealassa. Tuomarina oli Laisi. Päivä alkoi varsin hyvin, Helmi oli jo kotona fiiliksellä jeejeee tänään taitaa olla tokokoe.:):) Hallille kun tultiin, heitin sen kanssa hallien ympäri lenkin ja se oli huippu vireessä! Heitin koiran autoon ja menin ilmoamaan... kunnes huomasin että kisakirja on kotona!!!##¤#%¤%¤"!!!!!!  Ajattelin et jos leikin formulakuskia niin kerkeäisin sen hakemaan. Menin autolle... ja voi hemmetti... Rumiluksen rengas oli umpi luto!! "##¤%%¤#""#¤#¤""¤#¤%%%%#¤ärrrrr1!!!! Siinä meni tovi setviessä et mitäs nyt teen. Noh arvasin sit myös et se koemenestys meni siinä ja niinhän se meni. Otin Helmin autosta ja sehän lamaantukin sitten täysin vaik kui yritin hymynaamaa näyttää, niin Tunteiden Tulkki Helmi tuumas et ku kert marikaa ärsytttää niin Helmiäkin ärsyttää eheheee :)

Pisteet..

• Paikalla makaaminen: 9 (kääntyili)
• Seuraaminen: 6 (ihan karrrrrmeeeta laaaahaamista ei luoja, ite oisin antanu hylsyn:D)
• Maahanmeno: 9 (ihan ok vissii)
• Luoksetulo: 6,5?? (muuten tosi hieno, napakka pysäytys ja tuomariki kehu, ainut et tarvi kaks luoksetulo käskyä, silti 6,5?)
• Seisominen: 9,5 (ihan hieno vissiit!)
• Noutaminen: 8 (ihan kiva, jäi liian taakse kapulan kanssa jolloin jouduin kumartumaan pitkälle)
• Kaukot: 0 (tarvi ekaan siirtymään 5 käskyä!! Loput olikin tosi hienoja ja napakoita ja tuomari sanoki et ois muuten antanu varmaan ysin pintaan!)
• Estehyppy: 9 (ihan kiva)
• Kokonaisuus: 7 (ihan oikeutetust :D!)
• Yhteensä 136,5 p.

Suhteessa mitä tapahtuikaan ooon ihan tyytyväinen! Uudet jutut, nouto, kaukot ja luoksari meni suhteessa kivasti! Kysyin tuomarilta että kumpaa noutotapaa suosittelis meille ja sano et tuo eteen tuominen on kyllä parempi epävarmalle ja heikon puruotteen omaavalle koiralle. Nyt kaukoja pitäis treenata mahd paljon häiriössä, huomasin jo sen korvien asennosta että ne jos mitkä menee vituralleen. :D Kiva koe, tykkäsin taas tuomarista ja antoikin tällä kertaa reilusti rakentavaa palautetta. Liikkurikin oli tosi kiva, selkeä ja pilke silmäkulmassa! :)

Semmoista... Mitäs sitä ennen...

Lemmikkikatras kasvoi roimasti kun sain hommattua yllättäen kauan haaveilemani akvaarion. Joskin sen kalasto on lähes kokonaan jo vaihtunut kertaalleen kun pienet neontetrat sairastui pilkkutautiin ja kuoli pois, saman kohtalon koki seepraleväkotilo. Viime viikolla tuli uudet fisut kera kirsikkabarbi pariskunnan. Vihdoin alkaa muistuttaa valmista ja olla itselle mielekkään näkönen, muutama koriste huitelee vielä jossain päin maailmaa (thanks eBay ja hhhalvat hinnat.) Mutta ei mulla ei oikein ole silmää sisustaa tota yhtään.:) Silti varsin mielenkiintoista, välillä vierähtää pitkä tovi seuraillessa akvan elämää.:) Upein (ja kallein :)) sisustuselementti mistä on voinukkaa haaveilla:) Kaikki ongelmat ollaan tietysti koettu ja ne jatkuu yhä! :)

Partamonni "Luikku"

Pilkkutautisia neontetroja

Raukka:(

Akvaarion kunkku, taistelukala "Jorrma" :)

Kirsikkabarbipariskunta "Barbie & Ken" :)

Partamonni "Pläski" :)

Seepraleväkotilo "Seepra" :)

Kokonaisuus tällä hetkellä :)

Kevään paras uutinen onkin se että perheemme lisääntyy toukokuussa! :) Toukokuun puolen välin tienoilla meille muuttaa kaukaa pohojammaalta Storywood kennelistä pieni keeshond vauva! :):) aivan mieletöntä jeee!!:)) Jo kesällä huomasin että tälle yhdistelmälle suunnitellaan pentusia ja olin että wauuu tuolta mä haluan itelleni pentusen! Kesän astutus ei onnistunut mutta loppu vuoden astutus onnasi ja niin potkas onni muakin ja minut valittiin yhdeksi pennun saajaksi lukuisten kyselijöiden joukosta! :))  ihan uskomatonta! :) Pennut syntyivät siis 14.3. Vauva tulee siis yhdistelmästä

C.I.B FI & SE & EE MVA MV-14 JV-12 Tuscan Love Story "Solo" 

<3

POHJ & FI & SE & NO MVA Neradmik Miss Mistletoe "Misty"
Isä Solo (s.2011) on Italian tuonti. Sololla on upea näyttelytausta, (mielestäni) upeimpana saavutuksena Maailman voittaja näyttelyn ROP! :)) Solon kanssa harrastetaan agilityä ja mejää ja sillä on oikeus avoimeen luokkaan. Solo sekä Solon suvut on tutkittu varsin kivasti terveiksi. Solo on myös MH-kuvattu kivoin tuloksin mitä nyt osaan ymmärtää.:)
Emä Misty (s.2011) on Englannin tuonti. Mistylläkin on upea näyttelytausta. :) Sillä onkin omaan silmääni ihana vaalea turkki. Mistyn kanssa harrastetaan myös agilityä. Mejässä sillä on yksi 1.tulos eli kahta ykköstä vaille jäljestysvalio! :) Misty on myös MH-kuvattu ja suvut tutkittu varsin terveiksi.:)

Eli aivan älyttömän mielettömästä yhdistelmästä on kyse. :) Aivan superina siis on että kummatkin vanhemmat ovat kasvattajien omia. Kennel on aivan ihastuttava, jo kotisivut ekan kerran klikattuani joskus viime vuonna olin ihan äimän käkenä, hehe. :) Lähinnä pitkän matkan ja rajallisten viikonloppujen takia en kumminkaan lähde pentuja katsomaan vaan luotan kasvattajiin ja he valitsevatkin minulle omaan tarkoitukseeni parhaimman pennun. :) Mutta parin viikon päästä lähdenkin kessujen erkkariin katsomaan Soloa. :)

Pentusen kanssa olisi tarkoitus harrastaa tietysti niin tokoa, agilityä kuin näyttelyitäkin. On ainakin lupausta niihin. :) Ja tietysti ehdottomasti päästävä kokeilemaan mejää, josko hakeutuisi johonkin kurssille/ ryhmään. Kaverikoirajutut kiinnostaa myös ja jos vaikka sitä rallytokoakin. Pentunen pääsee harrastamaan myös Keeshondeille ominaista lajia, veneilyä. ;) Pitkiä viikkoja siis vielä edessä odotellen tulokasta. :) Nimi on aikalailla jo päätetty mutta pysykööt salassa:)Tarvikkeita on tullut kateltua ja varmaan jostain jo joku päivä tarttuu mukaan hihnaa ja pantaa:) Sitten olisi pedit.. Pitäis samalla hommata Helmillekkin ja olis sitten sisustukseen sopivat, alkaa Hemmun voittopeti olla (lähinnä pesukoneen vuoksi) aika heikossa hapessa. Ruokakupit, tietyst samanlaiset.:) Turkin hoito tarvikkeet onneks jo löytyykin. Kevythäkki olis tarkotus hommata, Peten uus mintunvihreä vois olla aika kiva.. Helmillä kun on saman lafkan pinkki. :) Isoin satsaus onkin autohäkit. Eri juttu onkin vielä että onko mulla toukokuussa vielä rumilus vai ei, epäilen että on. :-) Katsarisetä tykkäs ja lykkäs pitkän vikalistan meinaan, hohhoijjaa...:D  (Kannatti käydä katsaril perjantain 13. päivä!) Ja ihanniinkun mä nyt aikaansaisin, koko syksy oli aikaa, mitä tekikään Marika... :D

Miksi sitten keeshond... Kessuihin ihastuin pari vuotta sitten messarissa, kun tokon mm-karsintakokeessa oli aivan ihana, iloinen keeshond. Sitten alkoi armoton tiedon pläräys ja päätinkin että tuommoinen saa tulla meille joskus 2014-2015. Keeshondeissa kiehtoo niiden iloisuus, huumorintajuisuus ja etenkin miellyttämisen halu ja aito tahto oppia ja tehdä. Kessu on myös sopivan kokoinen ja kivan näköinen. Helmi on sopivassa iässä ja kaipaa kaveria ja ne varmastikin tulevat hyvin juttuun keskenään. :)

Pentusen takia on tullut funtsittua vähän että mitä sen kanssa voisi tehdä toisin kuin Helmin ollessa pentu... Ja missä Helmin kanssa vois tsempata yhä! Perusasento opetellaan kunnolla! Eihän Helmi vieläkään sitä osaa vaan kutakuinkin arpoo mikäs asento marikalle täl kertaa kelpais. :D Seuraaminen teknisesti paremmaksi, ohjaajalle enemmän varmuutta. Lyhyempiä lenkkejä. Ainakin näin:)

Kevään riemua:)

Semmoista ihanaaa... :)) Kevät on muutosten aikaa ja niimpä yllättäen mulla vaihtuikin vihdoinkin työpaikka, jee! :) Se tarkoittanee tällä saralla sitä että hukit painottuu aikalailla illoille mutta myös viikonlopuille ja kun pari kolme vuotta on saanu suunnitella aika vapaasti mitä tekee niin nyt ei voikkaan joka ilta ja vkl voi huidella omis menoissa. Niimpä munkin oli karsittava hienoja koe- ja näyttelysuunnitelmia. 

Tokon osalta vaihoin vähän aikaa sitten suunnitelmaa.. Kisataan yks tai kaks avo ykköstä vanhoilla säännöillä ja sit syksymmällä uusilla avon säännöillä loput, startti ehkä lappalaisten erkkarissa lokakuussa. Koska Helmi on vasta kohta kolme ja siinä pirun voittajassa voikin sit viettää seuraavat 7 vuotta, kert tämmönen mahollisuus on ja uus avo on ihan kiva. :) Seuraavaks kisataan ehkä joskus toukokuussa jos johonkin kokeeseen päästään.

Mitäs mäyrikselle kuuluu.. Ollaan oltu nyt muutaman kerran sitä hoitamassa ja koht pitäs taas mennä kun äireel on alkanu reissailee. Mäyriksen tahti on hidastunut entisestään ja muutamassa kuukaudessa muutos on aika selvä, kun se nukkuu pääosin koko ajan, oikein koisaa. Näkö ja etenkin kuulo on heikentyny tosi paljon, vieressä saa olla ja kovalla äänellä puhua. Sen lisäksi sille oli ilmestyny epämääräsiä mustia luomia ympyrän muotoon jossa on keskipiste + pari röpelöistä. Muuten ihan pirtsakka vanha vaari (elokuussa 13) mutta huoh oikeasti... Nivelrikkonen e-lonkkanen vielä. "mutta kun se on niiiiin pirteee ja ihanajajajaja" voi luoja.

eBaysta tuli tehtyä loisto löytö, Hurtan "agi"liivi 52euroa, suoraan Japanista tilattuna ja toimitus kuudessa päivässä! :) Suomessa ovh. n. 100e. Meitsi kiittää.:) Tusse tuhos taas entisen, josko tää kolmas kerta toden sanois? :) Pari naksuakin tuli tilattua, hintaa niille tuli 18snt. :)

Pari viikkoa sitten soitin poliisit kun rappukäytävään oli eksynyt tuntematon koira ja se oli huutanut siinä pari tuntia. Noh lyhyesti virsi kaunis siitä tarinasta mutta poliisitkin totes että on koiraa selvästi taidettu lyödä kun se esim. meinas päälle tulla kun vähänkin kättä nosti. Huoh seuraavana päivänä se oli nähtävästi annettu takaisin - ja sen myös kuulin. Oikeasti jotkut vois sen koiran sijasta hommata vaiks pehmolelun, alakerras ois yks toinen dorka kans.

 


Noh täs oli vaihteeks vähä tarinaa... jos palais vaiks blogin pariin ens kesään. :D