Eimitäänuuutta

On ihan ok päivittää nykyään blogia kerran kuussa. Ennen päivitin jopa useasti viikossa. Noh ei olla ees tehty mitään kummosempaa että se siitä.
Huomasin viikko sitten että pari vaparia putkeen tekee ihmeitä niin entäs sitten enemmän... joten päätin pitää eilisestä asti lomaa koko tän viikon mitä nyt keskiviikkona meen yhen vuoron tekemään.:) vähän pakko välillä vaan nollata. Varjopuoli tässä uudessa elämän tilanteessa on myös se että kun en ole ikinä rahaa osannu oikein käyttää niin entäs sitten yksin asuessa... :D Kovaa koulua käyn koko ajan... :D koskahan oikein oppis! Eli kaikenlaiset suunnitelmat Helmille aikalailla taas kuopattu. Sain mä sen ilmotettua Keltsun näyttelyyn jopa! Sempä kunniaks koiruus jouti vihdoinkin pienmuotoselle dieetille!

Kevät tulee, ihania ilmoja on ollut ja ulkona ihana kevään tuoksu. Kuusaalaisilla (miehillä) tuntuu kovastikkin olevan kevättä rinnassa ja kyllä meikällekkin aurinko tekee ihmeitä! :) Vähän keväisempää ilmettä tännekkin, yks päivä ennen työvuoroa käytiin lenkillä ja kamera pääs myös mukaan, vihdoinkin :)

kevään riemua ja iloista seuraamista:)

herkkupalojen nappaaja:)

dojoing!

iski pien tuuli puhuri:DD

paperitehtaan varjossa:)

Ihana Helmi <3

on meillä vaan nykyään mielettömät lenkkeilymestat!

mieletöntä...:)

talviturkki puoliks heitetty!

Asioilla on tapana järjestyä

... kyllä jaksaa huvittaa taas oma varsin vilkas mielikuvitus. Ja vieläkään mä en ole oppinut miespuolisia lukemaan oikein kunnolla. ;D Asioilla oli siis taas tapansa järjestyä - ainakin hetkeksi. :)

Kuusaalle ei vieläkään oikein kurjuutta kummempaa. Peräti kerran ollaan käyty treenaamassa ominemme paikallisen koulun pihalla. Ollaan löydetty tosi kivoja lenkkireittejä huru mykket, mahtavin on ehkäpä Kymin paperitehtaan vanha, suljettu puoli, joka on avoinna kaikille, alueella on lukuisia yrityksiä. Alueen alkuun on kotoa puolisen kilometriä ja alueen läpi vievä tie tuo lähelle nykyistä uudempaa tehdasta. Myllykosken tehdas on vaikuttanut allekirjoittaneelle todella paljon, kuten koko isän puolen lähisuku on tehtaalla työskennellyt ja meikäkin sai kunnian olla viimeisiä kesätyöläisiä tehtaalla, joten tuo tehdasalue on todella kiehtova. :)
Mikä hämmästyttää, on Kuusaalaisten ystävällisyys. Jokainen talon asukas on tervehtinyt niin minua kuin kavereitani, samoin kuin alueilla kävellessä vastaantulevat, täysin túntemattomat ihmiset, tervehtivät ja saattavat vaihtaa muutaman sanasenkin.:) Ja Hemmu kerää kovasti huomiota ihmisiltä. Todella hämmentävää, eihän Mylsällä kukaan kato päinkään. :D Ennen pidin kuusaalaisia samallaisina kuin mylsäläisiä mutta ajatus kääntyi päälaelleen.:)
Ollaan Helmin kanssa sellasella kuusaalaisella dieetillä, meinaan syä ja jua niin paljo ku haluut- dieetillä ja kyllä näkyy hyvin kummankin kropassa. :D Hemmua oon vähän saanu timmattua takaisin entisiin mittoihin, itellä käyny vähän päinvastoin, ostin pari päivää sitten vieläpä jokaisen dieettajan keittiökoneen, meinaan friteerauskeittimen. ;D

Ohjaajalla on ollut yhä hirmusti töitä ja pääasiassa vain iltavuoroa. Tämä johti siihen että päätin lopettaa rally-tokon kurssin, koska ollaan päästy sinnne vain kerran ja kurssi on muistaaksein 10 kertaa, seuraavasta pääsystä ei ole tietoa, ei ainakaan tällä ja ensi viikolla. Päästään sitten automaattisesti seuraavalle mahdolliselle kurssille.
Edellisissä työpaikoissa vähän melkein sanottiin reilusti että saa vapaaksi haluamansa päivät ja harrastuksista ei pidä luopua, täten esim tokotreeneistä löysin itteni aina koska sain ti (ke) illat automaattisesti vapaaksi. Nyt on käytännössä joo sama tilanne, ainut että saan myös valita työvuoroni, ottaa mitä haluan, mitä on tarjolla. Voisin siis helposti pitää kaikki tiistai ja torstai illat vapaana mutta nythän siinä ei sitten ole mitään järkeä, koska menetän sen vuoron rahat ja joku toinen saa mulle tarkoitetut vuorot. Lisäksi tykkään työstäni ja ykköspaikastani tosi paljon.:) Ristiriitaa mutta omatunto kolkuttais kovasti muuten. Välillä tosin pitäisi antaa periksi, tammikuun loppupuolelta asti ei ole montaa vaparia ollut puhumattakaan kakspäiväisiä, edellinen joskus tammikuun kolmannella viikolla? Seuraava... toivottavasti ensi viikon jälkeen, pakko pakko. Olempa ollut vielä aika puolikuntoisena kun mulla on jokin mystinen Kuusaa-virus ihmeellisine oireineen. :)

Tokoon ollaan päästy viime ja tällä viikolla, jeejee! :) Viime viikko oli ihan plösäilyä, oltiin käyty pitkällä lenkillä ja riehuttu ja syöttöpossu oli syöny kun pien sika.:) Oli aika laamailua ja kisaavien ryhmässä oli vain pari ihan alkeiskoiraa, vähän ärsytti. Muuten meni muistaaksein ihan hyvin, en ees muista mitä tehtiin... :D Ihanaaa oli myös nähä Turoa, Tottia ja Vilmaa.:)
Tällä viikolla oli ihan huipputreenit, koko päivän Helmi oli tekemättä mitään ja läskipossu on ollut diietillä joten ilman suupalan palaa, so sad.:D Helmi oli ihan hirmu hurjassa vireessä, tohels menemään ja hauskuutti treenikavereita ihme loikilla ja riemukaarroksilla yms. :D Neljän minuutin paikkis piilossa, hienosti män. Jotain erilaisia pikku seuruupätkiä, hienosti män. Kaukojen alkeistreeniä, meni suht okost. Hitto kun liukuvan Helmin kanssa ollaan yhä ihan alkeistasossa, kepin kun ottaa pois niin liukuuuuuuuu.... prkl!
Lopuksi ekaa kertaa treeneissä ikinä, jokainen pääs yleisön eteen tekemään pienen kivan tempun. Helmin kanssa oltiin vikoja ja vedettiin oikee-vasen-SLÄP! Ja Hemppa veti ihan täysillä ja loppuun piruetit ja yleisö taputti kovaa ja nauro, Hemu jäi vielä pällistelemään ja esiintymään yleisön eteen, ihana:):):) Sitten kun se tuli sieltä mun luo, se heittäyty maahan ja alkoi pyörimään siinä vihreässä maassa, ikinä oo moista tehny.:D Siitä tuli sitten viherlappalainen.:) Meijän pien show-hemppa. :) oli ihan mielettömän kivat treenit! :)

Tänään herättiin 7:30 ja lähettiin Helmin kanssa Myllykoskelle lenkille Arton ja koirien kanssa.:) ja ahhh, kyllä oli mukavaa ja teki hyvää... Täältä kaupungin hälinästä äärimmäisen stressaantuneena ja väsyneenä maaseudun rauhaan, hyvää seuraa ja koiria ja niiden ilo, varsinkin Helmin, kun pääs potentiaalisten sulhoehdokkaiden kanssa koheltamaan... ihanaa:) olin kuin toinen ihminen kun läksin sieltä pois:) toisille arkipäivää ja pikku juttu, mulle äärimmäisen iso juttu, pienestä sitä voi tulla onnelliseksi! kyllä teki hyvää, kiitos! :) nyt taas jaksaa:) ... unohdin aamulla kännykänkin kotiin niin yhtään kuvaa en saanut onnellisista hetkistä:)

semmosta sheikkaa tällä erin! nyt saatan saada ehkä jopa ladattua muutaman kuvankin... koitetaans:)

rally-tokoon tutustumassa ekalla ja vikalla kerralla

Helmi ja lähistön Ransu-koira:)

Kolarinmäellä

Paperitehtaan varjossa

Nyt saa olla sohvalla:)

miksei mulla ole koskaaan bensaa:D

luksusta

ihana Vilma <3

Läskitokoilija:)

Eihän Kuusaalle kurjuutta kummempaa

Ja paluu blogin pariin vihdoinkin kun allekirjoittanut sai eilen internetin. Helmin kanssa ei ole sitten mitään ihmeellisyyksiä tapahtunut viimeiseen reiluun pariin kuukauteen, sen sijaan (yhteisessä) elämässämme on, pääpointtina puolisentoista viikkoa sitten tapahtunut muutto isosta omakotitalosta pihoineen kaikkineen pieneen kerrostalo yksiöön Kuusankoskelle. Idea oli lähes tulkoon päähänpisto, edellisenä perjantaina mulle heitettiin ajatus mahdollisuudesta muuttaa sinne ja sunnuntaina tein päätöksen että mehän muutetaan heti seuraavana vapaapäivänäni eli perjantaina. Ja tädää, tässä sitä ollaan. Jostain kumman syystä asiaa en ole edes kerennyt kelaamaan, kuinka merkittävä jne. homma on, kun mulla on  meneillään kevyt 16 päivän työputki (ainut vapari oli tuo perjantai 14.2 mutta se meni kokonaisuudessaan muuttaessa ettäjoo. Onneks huomeen on vapaapäivä... mutta loppu viikko töitä....) Chipakin jäi kotopuoleen Mylsälle, sen kerrostaloasumisesta kun ei tulisi sitten mitään.

Hempan kanssa ei täällä päin olla juurikaan kummosempia lenkkireittejäkään katella puhumattakaan puuhailla muuta. Mihinkään treeneihin ei olla päästy, viime viikolla päästiin vihdoinkin rally tokon pariin mutta taas tällä viikolla ei taas päästä... tänään päästäisiin tokotreeneihin mutta allekirjoittaneen pitää mennä hallituksen kokoukseen... että joo.. Tokotreeneihin tällä olis ihan hirmunen hinku! NO ENSI VIIKOLLA TSAIJJAIJAI <3 Helmi on täällä olon aikana pari kertaa päässyt kavereideni luokse hoitoon ekaa kertaa ja tosi hyvin on kuulema mennyt. Helmi on niin kiltti ja semmoen sydänten murskaaja. :) Kerrostalo elämäänkin se on yllättävän hyvin sopeutunut, muutama eka päivä oli vähän jännää aikaa ja ihmeellistä kaikkien äänten keskellä yms. ja kun tilanne oli vähän outo kun tämä siis on kaverimme asunto niin täällä on Helmin ystävien tuoksut. Millekkään äänille se ei reagoi onneksi. Alue on todella kiva, paljon pyöräteitä, metsiä yms. ja kauniita vanhoja puutaloja. :) Asunto on siis käytännössä ystäväni Minnan, täällä on Minnan huonekalut ja muutama mun ja tavarat on pääosin minun. Semmonen ystävän pelastuspaketti siis.:)

Oma tilanne töiden yms. elämän suhteen on koko ajan hyvin epävarma, viimeeksi kuviot otti kovasti takapakkia eilen mikä harmittaa ihan mielettömästi... Kun aurinko alkoi paistamaan vihdoinkin risukasaan, vedetään matto täydellisesti jalkojen alta. Koko kuvio on muutenkin aika hämmentävä... Mutta no can do, etiä päi, sanoi mummo lumessa! Kerran tämmönen mahollisuus tuli kuin tilauksesta ja mun elämä on ollut täynnä yllättäviä päähän pistoja niin pitihän sitä tätäkin niinkuin kyseessä olevaa viime huhtikuun keissiä koittaa. Joulukuuhun asti olin varma etten ikinä Myllykoskelta pois muuta mutta kui kävi. Ajatus alkoi muhimaan että miksipäs ei Kuusaalle, lähelle palveluita ja kavereita. Asutaan vieläpä Kouvolan ja Kuusaan rajamailla, lähin ruokakauppakin on hähää Citymarket kauppakeskus Veturissa. ;) Myllykoskella ei asu oikeastaan enään ketään muita kuin Arto perheineen (nyyhkis ja niitäkin niin harvoin enään missään näki ;( ) Autokin vetelee viimeisiään eikä mulla ole sitä varaa eikä järkeä edes korjauttaa eikä ostaa uuttakaan joten fillari saa näillä seuduilla nyt vähän käyttöä.:)
Toisaalta taas eilinen keissi osoittaa elämän yllätyksellisyyden mitä se osoittaa joka viikko, tiedä missä asutaan kohta ja mitä tapahtuu, meinaan kirjat ja osoite on yhä toistaiseksi Myllykoskella ja tämäkin asunto on vain väliaikainen, hohhoijjaa. Mutta suurimmat kiitokset maailman ihquimmalle vuokranantajalle, Minnalle, mielettömästä avusta ja mahdollisuudesta;)

Talven ja kevään niiiin kovat suunnitelmat on menny ihan nollille kasvain, mulla kun on aina niin hienot suunnitelmat jne. ;) Valkealan näyttelyyn unohin ilmottaa koiruuden, Kuopioon ei lähdetty, koetoimitsijakurssin muistin peräti kurssipäivän iltana että se siitä, samoin kuin kehätoimitsijakurssistakaan ei nyt mitään tullut.. Mitään lähitienoon suunnitelmia ei ole, tokokokeita vois katella joku päivä, mitään hajua niiden järkkäilijöistäkään ei ole. :o Tosin sitä ennen pitäisi treenata. ja paljon! hohhoijjaa sanonko taas. kyllä vituttaa olla taas näin aikaansaamaton:)

Kuva materiaali jää nyt varsin pieneksi, mitään uusi asunto- kuvaa en viiti laittaa, täällä kun on mulle niin varsin kotoisaa ;) eli muistuttaa koko ajan enemmän kaatopaikkaa kuin asuntoa:) järkkäriä ei ole tullu käytettyä aaaikoihin.
(tää kiva mobiililiittymä jumiittaa ihan sikana joten saldo saa jäädä pariin hassuun otokseen) (tai noh kuvia tulee joku päivä)

Perinteinen pieni kertaus vuodesta

Hyvää joulua vain. Joulumieltä ei ole tullut jostain syystä tänä vuonna yhtään tänne päin vaikka hassusti tää on muille yrittänyt tehdä joulua niin töissä kuin arjessa. Allekirjoittanu sai kaikenmaailman kivutkin pitkästä aikaa jouluksi niin eipä ole tartten juurikaan mitään syödä ja täten murehtia joulukiloista...:D Tosin eipä joulu ole mitään ilman lunta... Näistä syistä kuvasaldokin jää vain pariin. Koiruudetkaan ei häppösempiä lahjoja saanu, pari herkkuluuta ja leluja. Demppa aloitti kuin tilauksesta viime viikon lopulla juoksut ja muutaman päivän se oli ihan kärttynen pien bitch. :D Mm. ärähteli jatkuvast Tutulle, repi pöksyjä ja tuhos vimmatusti leluja ja masenteli. kurjaa olla nainen, I know. :D

Tonttu-däbä

Allekirjottanu sai maailman kauneimman Armadylliksen töistä:)
on se sit kaunis...

Pien kertaus vuodesta kuvien kera...

Tammikuu... oli kovia pakkasia ja hienoja ulkoilukelejä. Tokoa treenailtiin. Ei kummosempaa.

 

Helmikuu... Tokoa ja agilityä, allekirjoittanut harkkaili tokokoutsina olemista. Tokossa pahasti kiinnostusongelmia ja agissa vireongelmia. Helmikuun lopulla Helmis aloitti ekat juoksut.

Maaliskuu... Ei häppösempää. Ekassa näyttelyssä käytiin, Valkealassa pentuluokassa ja tuloksenan narttupentujen toinen, tuomiona pikkasen possukunnossa. :D Maaliskuun lopulla juoksujen loputtua päästiin agilityn ja tokon pariin ja kiinnostus pitkään tökkineisiin lajeihin Hempan silmissä palas samantien.:) Ohjaajalla vähän niinkuin vaihtui työpaikka ja aikaa tuli taas enemmän.

Huhtikuu... Oltiin kivassa Mari Leiviskän tokokoulutuksessa. Savitaipaleella käytiin näyttelyssä, tuloksena JUN EH. Alotettiin vähän tokossa treenailemaan kisanomaista. Vaihettiin agilitymestaa. jännää!

Toukokuu... Uimista, se vasta Helmistä oli kivaa! Aloitettiin railakas mökkeilykesä. Agilityä pari kertaa ja lopetettiin se sitten... vähän vahingossa aikatauluongelmien takia. Suutuin ja lopetin myös tokokoutsaamiset, samoin kuin koko seuratouhu meni iha vituralleen... Tokoilut meni myös ihan vituralleen, Helmi sai Korian näyttelyistä tuomioks JUN H ja Chipa hyökkäs kaverin kissan kimppuun. Loisto kuukausi siis!

Kesäkuu... Se alotettiin kivalla mökkireissulla jossa Helmin turkki meni ihan kamalaksi ja se piti 10 tunnin urakalla repiä pois. Kotkassa näyttelystä josta tuomioksi ylläri JUN H. Tokoilua ominemme. Hieno juhannus mökillä. Käytiin luonnetestiä kattomassa. Hemppa tapasi myös uuden bestiksen, auspai Kiukun.:)

Heinäkuu... Mökkeilyä. Alotettiin Arton ja Totin kanssa treenailut, pääosin kisanomasta ja Helmi edistyi ihan huimasti! Käytiin myös mätsärissä pyörähtämässä. Juoksut Helmi aloitti kuun lopulla. Ohjaaja vietti paljon aikaa töiden parissa.:)

Elokuu... juoksuisen Hempan kanssa ei pahemmin mitään tehty. Mökkeilyä ja uimista. Blogistakaan ei löydy yhtään tekstiä elokuulta. :O

Syyskuu... Kesän päättäreissä mökillä koiruudet sai uuden omistajan, Tauski Tiikerin.:) Tokoilua taas pitkästä aikaa, käytiin tokokoeura korkkaamassa Nastolassa pisteillä Alo3 139p. Tokossa alkoi edistystä tapahtua ja keksin kikkoja vireen parantamiseen... toko alkoi olemaan ihan sairaan kivaa!:) Paljon treenailua ominemme.

Lokakuu... Ominemme treenailua, ja seuran tokoja, toko oli sairaan kivaa. Eipä ollu kummepaa. Elo-lokakuu oli allekirjottaneelle tosi rankkoja kuukausia mutta lokakuussa alkoi aurinkokin paistamaan risukasaan. Hempan kanssa treenit tuotti ohjaajalle valtavasti mielihyvää ja pienistäkin onnistumisista tuli älyttömän onnistunut ja hyvä fiilis ja motivaatio kasvoi hurjasti!

Marraskuu... Tokoilua vain, oli sairaan kivaa. Näyttelyssä pyörähettiin Vekaranjärvellä tuloksella JUN EH. Ohjaaja kävi risteilyllä jonne valmistuminen vei vaan viikon ja siitä toipuminen toisen.:D

Joulukuu... no eipä ole joulukuussakaan ihmeempiä ollu, kuin messarin reissu, sieltä tuomiona NUO EH ja päästiin koirakeilailua kokeilemaan esiintymiskehään. Tokoa muutama kerta ja sitte alkoi loma.


semmosta sheikkaa. toivotaan parempaa ens vuotta... noh toivoa saa:) mitään suurta ja mullistavaa ei ole tiedossa eikä mistään unelmista ny viitti ees enää alkaa höpisemään:)

Loppuvuoden kujeita

Helmin kanssa käytiin siis sunnuntaina Voittaja-näytttelyssä. Ekaa kertaa nuoriso-luokassa, tuomarina oli ruåttalainen patu Göran Bodegård. Arvostelu on jossain jemma-nimisessä paikassa mutta kutakuinkin siinä sanottiin että kulmaukset voisi olla laajemmat vai miten olikaan, hieman pitkä kuono, ihana pää!:D Ja hieman takakorkea ja pitkä runko..... ja lopuksi "esitetään hieman tukevassa kunnossa." :D Teksti oli vain moittivaa, ainut "hyvä asia" mitä mainittiin, oli tuo "ihana pää" :D
Tuloksena EH! Muita lapinkoiria ja tuomarin arvostelua katellessa olin varma että korkeintaan H tulee.:D voitettiin siis taas itsemme! Pien possu on pari kiloa talven varalle kasvattanu, jospas joulun jälkeen ois diietin paikka, sekä koiralle että ohjaajalle.:D

Olipas kiva päivä muutenkin, kiva oli päästä koiran kanssa kojuille yms. ja Helmi kovasti sai ihmisiltä huomiota. Ja sitten yllätykseks saatiinkin kutsu koirakeilaus näytökseen tapahtumakehään ja siellä me sitten opeteltiin keilausta ison yleisön edessä ja monien kuulutusten kera, kuinka "nyt tuolla esiintyy 1,5v. lapinkoira Helmi jne." vähänks oli siiistii olla hetken aikaa julkkis! :) Joskus ollaan keilailtu kotona ja keiloina käytetty pulloja ja tölkkejä mutta nyt ei menny ihan niinkuin ois pitäny.. Helmi meinaan sekotti keilat ruutumerkkeihin ja luuli aluks koko ajan että pitää vain mennä merkille tai keilojen väliin seisomaan enkä millään meinannu saada sitä kaatamaan ennen kuin se keksi idean ja sitten se myös nouti (ja puri) niitä keiloja.:D Mutta ei se kauaa jaksanu touhuta ja oli koko ajan muutenkin aika vitkuttelemista, varmaan kun oli väsyny ja stressaantunu päivästä. Pitää keilailut jättää sikseen ettei ala treeneeissä sitten kaatelemaan ruutumerkkejä.:D Kotiintuomisina kassillinen herkkuja ja esim. vilkkupanta Helmille. Olipas paljon surkeammat valikoimat ja antimet kojuilla kuin edellis vuosina! Marikan ja Siirin reissuun kuin reissuun pitää koheltamista kuulua ja niimpä meijän paluumatka kestikin jotain neljä tuntia? Parkkihallissa on ihan kiva ettiä tolkuttoman tavara määrän kanssa autoa ja löytää se melkein tunnin ettimisen jälkeen, sitten voi kadottaa parkkilipun kahdesti ja kerjäten pyytää poispääsya hallista, Hesan liikennekkään ei ihan tätä fiatistia varten ole. :D Mutta kyllä koiraharrastaminen on sitten mukavaa! Seuraavaks näyttelyreissuks suunnittelenkin vähän lähteväni ens kuun lopussa Kuopioon... :D

ihqut keeshondit oli sattumalta viereisessä kehässä:)

kyllähän näitä keiloja voi vähän purra!

Vuoden vikat treenit oli tänään. Pitkästä aikaa mentiin tilanteessa, että ohjaajalla oli (ollut koko päivän) vitutuskerroin x 1 000 000 mutta erittäin ohjaajapehmeä koira ei ottanutkaan minusta mitään vaan oli silti kovassa vireessä ja tosi innokas, wtf ??? Typerää kun odotin jotain möllitokon tapasta mutta tehtiinkin jotain lässynlää settiä... noh neljän minuutin paikkis, meikä piilossa, onnistu! Jotain seuraamissettiä ja jotain lasten leikkejä, lopuksi ruutua ja vähän opettamista että se menis sinne ruudun perälle eikä ruudun eteen. Hallilta kun lähin vähän vauhilla, lähti fiiatti vähän lapasesta ja päätyi penkkaan... ja poliisikamera muistutti väläyksellään että ajeles vähän hitaammin... kallis reissu tais siis tulla:D ois tasan voinu jättää menemättä, ois ollu vähä parempaakin tekemistä, fuuuuu!:D
Nyt tauolle mars, toivottavast juoksut alkais mahollisimman pian niin pystyis suunnitella jatkoa sit paremmin.. Mutta päivän muistutus, siihen kännykkään voi vaparina pistää äänet päälle!!  jos nyt vaik yrittäis muistaa..:D

tää alkkisohjaaja on ansainnu kauden päätteeks
lasillisen - tai pari - parhainta <3

Vuosi on lopuillaan ja on aika katella tavotteita... Helmin tän vuoden tavoitteet oli:

-alon liikeet kuntoon, tokokoe uran korkkaus, avon liikkeiden tsekkailua
-agista en osaa sanoo juuurikaan mitään, muuta kun vaikkapa kaikki esteet haltuun, kepit hienoon jamaan ja kontaktit
-näyttelyistä (vähintään) EH, muutamassa vois käydä, uran vois korkata pentuilussa maaliskuun alussa Valkealassa tai junnuissa Savitaipaleella huhtikuun alussa
-lonkkakuvat ja simmut tutkitaan
Chipalle terveitä eläkeläispaapapäiviä

Meikälle...
-kärsivällisyyttä, aikaa, jaksamista ja tahtoa

Alon liikkeet saatiin kuntoon ja koeura korkattiin, avon liikkeetkin on aika hyvin hallussa, muutamia juttuja pitäis hioa.
Agissa saatiin kutakuinkin esteet haltuun, laji on vain ollut jonkin aikaa tauolla enkä tiedä, koska palataan sen pariin. Kepit ja kontaktitkin kutakuinkin saatiin haltuun.
Näyttelyistä saatiin EH x3 ja Hx2 ja ne korkattiin pentuluokassa maaliskuussa Valkealassa.
Lonkkia ja simmuja ei tutkittu. :)

Chipa on pysyny _terveenä_ koko vuoden! Vuoden alussa oli joku silmätulehdus, muuten ollu terveempi koira kuin ikinä! :)

Ja kutakuinkin omatkin tavotteet on jotenki onnistunu.

Ja ensi vuodelle Helmille tavotteita...

-tokosta ALO1, avoimen korkkaus
-paluu agilityn pariin jossain vaiheessa
-rally-toko kurssin käyminen :D
-näyttelyistä ERI
-luonnetesti ehkä, riippuen miten sen arkuus ja säikkyys säilyy?
-terveystarkit

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätellään hissuksiin tätä vuotta. Tänä vuonna allekirjoittanut lahjoitti suurimman osan joulumuistamisiin suunnitellusta summasta Uudelle Lastensairaalalle, tulipas hyvä mieli moisesta! Toivottavasti moni muu tekisi samoin niin pikkupotilaat saisivat uuden, hyvän sairaalan :)
Myö kyllä toivottaisiin joululahjaksi paljon lunta ja kovia pakkasia! Näihin kuviin ja tunnelmiin, me toivotamme kaikille oikein mukavaa joulua ja menestyksekästä uutta vuotta! :)